Suuri ilo – kaikelle kansalle

Mutta enkeli sanoi heille:

”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon,

joka on tuleva kaikelle kansalle.”

Voiko yllä oleva Raamatun, 2000:n vuoden takainen  enkelin ilmoittama ilosanoma koskettaa nykypäivän ihmistä ja koko ihmiskuntaa? Vastaus tähän kysymykseen on hyvin yksiselitteinen: kyllä voi, mutta valitettavasti tämän päivän ihmisellä yleensä on liian kiire pysähtyäkseen tämän ihmiselle tärkeimmän ja kalleimman sanoman ääreen, joka on ilmoitettu taivaista.

Toinen kysymys kuuluu; jos Raamatun ilmoittama ilosanoma voi koskettaa nykypäivän ihmistä, niin miten se tapahtuu? Tähänkin on hyvin yksiselitteinen vastaus – ellemme vastaanota lahjaa, niin emme pääse lahjasta myöskään osallisiksi ja iloitsemaan siitä. Tulevana jouluna jälleen ostetaan joululahjoja jollekin annettavaksi, eli lahjalla on saaja – lahjan vastaanottaja. Siis, kuinka kukaan ostaa lahjaa vain ostamisen ilosta, jättääkseen lahjan antamatta jollekin? Antaessamme lahjan , niin totta kai me odotamme, että hän, jolle lahjan annamme, niin myös sen vastaanottaa. Sitten hän avaa lahjan pakkauksestaan, jonka jälkeen lahjan saanut pääsee iloitsemaan saamastaan lahjasta ja alkaa käyttämään sitä sen käyttötarkoituksen mukaisesti.

Ellemme vastaanota meille tarjottua lahjaa, avaa sitä ja ala sitä käyttämään käyttötarkoituksen mukaisesti, niin ei se meitä mitään hyödytä. Samoin on taivaallisen lahjan laita; jos me emme usko taivaalliseen ilosanomaan Jeesuksesta Kristuksesta, Vapahtajasta, ja vastaanota häntä meidän elämäämme, vaan torjumme hänet, niin ei se lahja meitä mitään hyödytä ja siten jää turhaksi meidän kohdallamme. Tämä nyt ei ole mitään uutta, että ihmiselle parasta ja kallisarvoisinta lahjaa ollaan sivuuttamassa, sillä taivaallinen lahja ei ole luonnollisin silmin havaittavissa ja käsin kosketeltavissa. Ristiinnaulitsemisensa jälkeen ja noustuaan kuolleista Jeesus joutui toteamaan epäilevälle Tuomaalle,Joh. 20:29. Jeesus sanoi hänelle: ”Sen tähden, että minut näit, sinä uskot. Autuaat ne, jotka eivät näe ja kuitenkin uskovat!”

– Apostoli Paavali joutui tähdentämään kuulijoilleen ilosanoman varmuutta ja tärkeyttä, että he voisivat uskoa sen:

1. Tim. 1:15.16. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. Mutta sen tähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi.

2 Kor. 6: 1. 2. Hänen työtovereinaan me myös kehoitamme teitä vastaanottamaan Jumalan armon niin, ettei se jää turhaksi. Sillä hän sanoo: ”Otollisella ajalla minä olen sinua kuullut ja pelastuksen päivänä sinua auttanut”. Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.

Ef. 2:8.9. Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta, ette itsenne kautta – se on Jumalan lahja – ette tekojen kautta, ettei kukaan kerskaisi.

Jaak. 1:17. Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.

 

Juhliessamme ja viettäessämme tulevaa joulua, niin muistakaamme joulun syvin merkitys, joka on siinä, että tiedostamme ilosanoman sisällön, JA OTAMME VASTAAN Jumalan lahjan – meille – Kaikelle kansalle on syntynyt Vapahtaja, Jeesus Kristus! Hän on – kuten apostoli todistaa – sama eilen, tänään ja iankaikkisesti –  joten syntien anteeksisaaminen ja pelastus kadotustuomiolta ovat todellisuutta tämänkin päivän ihmiselle, siis jokaiselle Jeesukseen Kristukseen uskovalle syntien anteeksisaaminen Herran Jeesuksen nimen kautta.

Jumalan armolahja Jeesuksessa Kristuksessa on edelleenkin vastaanotettavissa, eikä ainoastaan joulun aikaan, vaan juuri nyt, kun luet tätä tekstiä – kuten Jumalan Sana sanoo:  ” Katso, nyt on otollinen aika, katso, nyt on pelastuksen päivä.” Älköön siis kukaan yrittäkö itse ansaita Jumalan lahjaa, vaan uskokoon kukin Herraan Jeesukseen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi. Tätä lahjaa – ilosanomaa – ei siis voi ostaa millään hinnalla, eikä ansaita teoilla, eikä myöskään myydä, joten kaiuttakaamme Suurta ilosanomaa kaikelle kansalle – meille kaikille on syntynyt Vapahtaja – Jeesus Kristus Jumalan Poika –Hän elää aina ja iankaikkisesti! Jospa tietäisit Jumalan lahjan? – Tämän kysymyksen Herra Jeesus esitti eräälle naiselle, joka oli tullut  ammentamaan kaivosta vettä, juodakseen sitä. Jospa todellakin kaikki ihmiset tietäisivät Jumalan lahjan Jeesuksessa Kristuksessa, uskoisivat häneen ja siten pääsisivät osallisiksi iankaikkiseen elämään. Kuinka kukaan voi tulla tietämään Jumalan lahjasta, ellei siitä kukaan kerro, julista tai todista niille, jotka eivät ole siitä vielä kuulleet tai muutoin vastaanottaneet Jumalan lahjaa? Tähän loppuun vielä osa Jeesuksen ja naisen välisestä keskustelusta.

Joh. 4: 6. – 14. Ja siellä oli Jaakobin lähde. Kun nyt Jeesus oli matkasta väsynyt, istui hän lähteen reunalle. Ja oli noin kuudes hetki. Niin tuli eräs Samarian nainen ammentamaan vettä. Jeesus sanoi hänelle: ”Anna minulle juoda”. Sillä hänen opetuslapsensa olivat lähteneet kaupunkiin ruokaa ostamaan. Niin Samarian nainen sanoi hänelle: ”Kuinka sinä, joka olet juutalainen, pyydät juotavaa minulta, samarialaiselta naiselta?” Sillä juutalaiset eivät seurustele samarialaisten kanssa.

Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jos sinä tietäisit Jumalan lahjan, ja kuka se on, joka sinulle sanoo: ’Anna minulle juoda’, niin sinä pyytäisit häneltä, ja hän antaisi sinulle elävää vettä.” Nainen sanoi hänelle: ”Herra, eipä sinulla ole ammennusastiaa, ja kaivo on syvä; mistä sinulla sitten on se elävä vesi? Et kai sinä ole suurempi kuin meidän isämme Jaakob, joka antoi meille tämän kaivon ja joi siitä, hän itse sekä hänen poikansa ja karjansa?” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Jokainen, joka juo tätä vettä, janoaa jälleen, mutta joka juo sitä vettä, jota minä hänelle annan, se ei ikinä janoa; vaan se vesi, jonka minä hänelle annan, tulee hänessä sen veden lähteeksi, joka kumpuaa iankaikkiseen elämään”.

Rauhallista Joulun aikaa jokaiselle sekä Onnea ja Siunausta Uuteen Vuoteen 2013!  Reijo Luukkonen

Valoon syksyn synkän hetkistä

Syksy on monille vaikeaa aikaa, sillä päivä lyhenee ja valon määrä vähenee; on sadetta, harmaata ja ankeaa, aiheuttaen siten monille masennusta. Kesän jälkeen luonto käy lepoon ja tällöin ihmisinäkin koemme muutosta, pyrkien sopeutumaan vallitseviin olosuhteisiin.

Toiminnallinen vireytemme syksyllä ei olekaan sitä luokkaa, kuin kesän valoisina päivinä. Luonnon kiertokulku vaikuttaa hyvinkin paljon ihmiselämään ja toimintoihin, tuoden vaihtelua elämäämme monellakin tavalla. Elinpäivinämme emme koe aina päivänpaistetta, vaan niitä harmaita, ja jopa synkkiäkin hetkiä elämäämme mahtuu. HL 516 sanoja lainatakseni ”Kiitos Sulle kirkkahista keväisistä päivistä, kiitos myöskin raskahista syksyn synkän hetkistä.” Näihin syksyn synkän hetkiin, kun luonnollinen valo on vähissä, me saamme taivaallisen valon ja lohdutuksen Kirkkauden Herran, Jeesuksen Kristuksen kautta!

Tätä taivaallista valoa Jumala haluaa meille antaa, sillä Hän on sanonut: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren Valkeuden.” Vielä tänäkin päivänä Jumala siirtää ihmisen pimeydestä valkeuteen, eli Jeesuksen Kristuksen yhteyteen ja hänen valtakuntaansa sen, joka uskoo häneen. ”Pimeään ei jää se, joka nyt on vaivan alla” – lohduttaa sekä antaa toivoa ja valoa profeetallinen Jumalan sana. Jeesukseen uskovina meistä on tullut valkeuden lapsia.

Jeesus sanoi, että hän on maailman valkeus ja opetuslapsilleen hän sanoi Matt. 5:14 Te olette maailman valkeus. Ei voi ylhäällä vuorella oleva kaupunki olla kätkössä; 15 eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle, vaan lampunjalkaan, ja niin se loistaa kaikille huoneessa oleville. 16 Niin loistakoon teidän valonne ihmisten edessä, että he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät teidän Isäänne, joka on taivaissa.

Meidät on kutsuttu ja asetettu loistamaan taivaallista valoa, mutta meidän täytyy tulla ”ladatuksi” täyteen Kristuksen kirkkautta, että Hänen valonsa loistaisi meissä. Näin ollen, kehoitankin meitä kaikkia hankkimaan – kuten Raamattu kehoittaakin – öljyä lamppuihinsa ja sitähän saa Herralta Jeesukselta – Kirkkauden Herralta. Tätä varten kunkin oman seurakunnan tilaisuudet ovat tuiki tärkeitä, hankkiaksemme öljyä lamppuihimme, palaaksemme täydellä liekillä. Lämpimästi tervetuloa myöskin Sonkajärven Helluntaiseurakunnan tilaisuuksiin, sillä tilaisuuksien tarjonta marraskuulla on hyvinkin runsasta. Valoa ja Siunausta jokaisen elämään! Reijo L.

Sana rististä – Jumalan voima

Meille suomalaisille – sana rististä – ei pitäisi olla kovin vieras asia, sillä onhan sanoma evankeliumista ollut esillä kansamme keskuudessa jo vuosisatoja. Sana rististä on aikoinaan nostanut esiin suuria tunteita, mutta nykyään se ei tunnu kovin paljon suomalaisia enää koskettavan. Mikä on syynä tähän?

Sodan tuoma yhteinen ahdinko kansamme kohdalla sai aikaan sen, että presidenttiparia myöten kansa alkoi rukoilla ja etsiä apua Jumalalta. Jumala antoi siunauksen, johon kuului itsenäinen Suomi, sotaveloista suoriutuminen ja elintason nousu. Tämän siunauksen olemme kuitenkin kansakuntana unohtaneet, emmekä ole olleet kiitolliset, vaan olemme kääntyneet pois Jumalasta.

Kansamme nousu sodan kurimuksesta elintason huipulle aineelliseen vaurauteen on tuudittanut kansamme hengelliseen taantumiseen, penseyteen ja ylpeyteen, jossa luulemme menestyvämme ilman Jumalaa. Kristillisiä arvoja – joilla rakennettiin sodan jälkeen kansamme tulevaisuutta – ollaan syrjäyttämässä mm. kouluopetuksesta. Kansamme ajautuminen kiittämättömyyteen Luojaamme kohtaan, uskon, hänen sanansa ja oikeuksiensa hylkääminen merkitsee kansamme selkärangan murtumista, jossa Jumalan oikeudet ja vanhurskaat säädökset sekä usko ja luottamus Jumalaan eivät ole tukemassa kansamme ryhtiä ja menestystä. Tästä esimerkkinä on Jumalan valittu kansa – Israel – jota Jumala varoitti, ettei kansa unhoittaisi Jumalaansa ja hänen apuaan kun rikkautta ja menestystä tulee:

 

5 Moos. 8: 11 Varo, ettet unhota Herraa, sinun Jumalaasi, ja muista noudattaa hänen käskyjänsä, oikeuksiansa ja säädöksiänsä, jotka minä tänä päivänä sinulle annan.
12 Kun sinä syöt ja tulet ravituksi, kun rakennat kauniita taloja ja asut niissä,
13 kun karjasi ja lampaasi lisääntyvät ja kun hopeasi ja kultasi lisääntyy ja kaikki, mitä sinulla on, lisääntyy,
14 niin älköön sydämesi ylpistykö, äläkä unhota Herraa, sinun Jumalaasi, joka vei sinut pois Egyptin maasta, orjuuden pesästä,
15 kuljetti sinua suuressa ja hirmuisessa, myrkyllisten käärmeiden ja skorpionien ja kuivien, vedettömien maiden erämaassa, vuodatti sinulle vettä kovasta kalliosta
16 ja antoi erämaassa sinulle mannaa syödä, jota sinun isäsi eivät tunteneet – nöyryyttääksensä ja koetellaksensa sinua ja lopuksi sinulle hyvää tehdäksensä.
17 Älä ajattele sydämessäsi: ’Oma voimani ja oman käteni väkevyys on hankkinut minulle tämän rikkauden’,
18 vaan muista, että Herra, sinun Jumalasi, antaa sinulle voiman hankkia rikkautta pitääkseen liittonsa, jonka hän valalla vannoen teki sinun isiesi kanssa, niin kuin tähän päivään saakka on tapahtunut.
19 Mutta jos sinä unhotat Herran, sinun Jumalasi, ja seuraat muita jumalia, palvelet niitä ja kumarrat niitä, niin minä vakuutan teille tänä päivänä, että te peräti hukutte.
20 Niin kuin ne kansat, jotka Herra hukuttaa teidän tieltänne, niin tekin hukutte, kun ette kuulleet Herraa, teidän Jumalaanne.

Me tiedämme mikä Israelin kansaa on kohdannut viimeisen kahden vuosituhannen aikana: Kansa on hajotettuna pakanakansojen sekaan ja on kärsinyt hirvittävästi eri kansojen taholta. Tämän Jeesus ennusti tapahtuvan Israelille:

Luuk. 21: 20. Mutta kun te näette Jerusalemin sotajoukkojen ympäröimänä, silloin tietäkää, että sen hävitys on lähellä. 21. silloin ne, jotka Juudeassa ovat, paetkoot vuorille, ja jotka ovat kaupungissa, lähtekööt sieltä pois, ja jotka maalla ovat, älkööt sinne menkö. 22. Sillä ne ovat koston päiviä, että kaikki täyttyisi, mikä kirjoitettu on. 23. Voi raskaita ja imettäväisiä niinä päivinä! Sillä suuri hätä on oleva maan päällä ja viha tätä kansaa vastaan; 24. ja he kaatuvat miekan terään, heidät viedään vangeiksi kaikkien kansojen sekaan, ja Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain ajat täyttyvät.

Pahimpana voidaan pitää holokaustia. Noin kuusi miljoonaa juutalaista vietiin keskitys- ja tuhoamisleireilleja tapettiin Saksan miehittämillä alueilla. 1900-luvulla oli myös muita juutalaisiin kohdistuneita joukkomurhia ja pakkosiirtoja, kuten Neuvostoliiton pogromit. Kansaa on palannut viime vuosikymmeninä luvattuun maahansa, mutta apostolit opettavat, että Jerusalem on oleva pakanain tallattavana, kunnes pakanain täysi luku on tullut sisälle pelastukseen.

Psalmissa 33: 12. sanotaan: Autuas se kansa, jonka Jumala Herra on. Sakari Topelius ymmärsi yksilöihmisen ja koko kansan menestyksen salaisuuden – uskonsa Jumalaan – josta hän sanoo näin:

Aina liikkuvan, vaihtelevan ja väreilevän
ihmishengen pohja on usko.
Sen voimakkuuteen
perustuu kansojen elinvoima.
Kansa on voimakas ulkonaisesti ja sisäisesti
ainoastaan niin kauan
kuin se säilyttää tietoisuutensa Jumalasta,
uskonsa.

Kansamme hengellisen taantumisen myötä olemme kansakuntana menettämässä elinvoimamme – Jumalan siunauksen – jonka seurauksena lisääntyy kansallinen epävarmuus, turvattomuus ja pahoinvointi. Ihmisviisauden ja aineellisen hyvinvoinnin varaan rakennettu tulevaisuus ei ole kestävä. Yksilöihmisen, perheiden ja koko kansan tulevaisuus – menestys ja hyvinvointi – on riippuvainen Jumalan siunauksesta.

Siunaus saadaan osaksemme uskon kuuliaisuudessa Herran Jeesuksen nimeä ja Hänen sanaansa kohtaan. Tämä käy ilmi Jeesuksen vertauksesta, josta Luukas kirjoittaa,

Luuk. 6: 47. ”Jokainen, joka tulee minun tyköni ja kuulee minun sanani ja tekee niiden mukaan – minä osoitan teille, kenen kaltainen hän on. 48. Hän on miehen kaltainen, joka huonetta rakentaessaan kaivoi syvään ja laski perustuksen kalliolle; kun sitten tulva tuli, syöksähti virta sitä huonetta vastaan, mutta ei voinut sitä horjuttaa, sillä se oli hyvästi rakennettu. 49. Mutta joka kuulee eikä tee, se on miehen kaltainen, joka perustusta panematta rakensi huoneensa maan pinnalle; ja virta syöksähti sitä vastaan, ja heti se sortui, ja sen huoneen kukistuminen oli suuri.”

Pääsiäisen sanoma – sana rististä – eli Kristuksen ristiinnaulitsemisesta on hulluutta monille, mutta jokainen uskova ammentaa siitä osakseen Jumalan voimaa ja viisautta jokapäiväiseen elämäänsä ja rakentaa tulevaisuuttaan – iankaikkista elämää.

Apostoli Paavali opettaa 1 Kor. 1: 21. Sillä kun, Jumalan viisaudesta, maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa, niin Jumala näki hyväksi saarnauttamansa hullutuksen kautta pelastaa ne, jotka uskovat, 22. koskapa juutalaiset vaativat tunnustekoja ja kreikkalaiset etsivät viisautta, 23. me taas saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus, 24. mutta joka niille, jotka ovat kutsutut, olkootpa juutalaisia tai kreikkalaisia, on Kristus, Jumalan voima ja Jumalan viisaus.

 

Jeesus kuoli meidän syntiemme tähden ja meidän syntiemme sovitukseksi, mutta hänen ylösnousemuksensa merkitsee, että hän elää ja me pelastumme hänen elämänsä kautta, josta Paavali kirjoittaa:

 

Room. 5: 8 Mutta Jumala osoittaa rakkautensa meitä kohtaan siinä, että Kristus, kun me vielä olimme syntisiä, kuoli meidän edestämme.
9 Paljoa ennemmin me siis nyt, kun olemme vanhurskautetut hänen veressään, pelastumme hänen kauttansa vihasta.
10 Sillä jos me silloin, kun vielä olimme Jumalan vihollisia, tulimme sovitetuiksi hänen kanssaan hänen Poikansa kuoleman kautta, paljoa ennemmin me pelastumme hänen elämänsä kautta nyt, kun olemme sovitetut;
11 emmekä ainoastaan sovitetut, vaan vieläpä on Jumala meidän kerskauksemme meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta, jonka kautta me nyt olemme sovituksen saaneet.

Sana Jeesuksen Kristuksen rististä julistaa koko maailmalle Jumalan armahtavaa laupeutta, rakkautta ja rauhaa Jumalan kanssa, syntien sovituksen myötä. Jumala kehottaa apostolin kautta:

2 Kor. 5:20. Kristuksen puolesta me siis olemme lähettiläinä, ja Jumala kehottaa meidän kauttamme. Me pyydämme Kristuksen puolesta: antakaa sovittaa itsenne Jumalan kanssa.

On aika yksilöuskovina ja koko kansakuntana tunnustaa syntimme, tehdä parannus ja kääntyä Herran puoleen; kiittäen rukoilla armoa ja anteeksiantoa itsellemme, perheillemme ja koko kansallemme Herran Jeesuksen nimessä.

Daniel – joka huomasi Israelin kohdalla tapahtuneen onnettomuuden tottelemattomuuden tähden – hän alkoi rukoilla Jumalalta armoa ja anteeksiantoa kansalleen. Jumala havaitsi hänet otolliseksi ja vastasi hänen rukouksiinsa. Danielin rukouksesta ja synnin tunnustamisesta voit lukea Danielin kirjasta luvusta 9. RL.

Alussa oli sana

Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. Hän oli alussa Jumalan tykönä. Kaikki on saanut syntynsä hänen kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mitään, mikä syntynyt on.

Näillä sanoilla apostoli Johannes aloittaa evankeliuminsa (Joh. 1:1.- 3.)

ALUSSA LOI JUMALA TAIVAAN JA MAAN – ja ihmisen omaksi kuvaksensa

Jumalan mies – Mooses – aloittaa kirjansa seuraavasti:

Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi: ”Tulkoon valkeus”. Ja valkeus tuli. (Moos. 1:1.- 3.)

Vaihe vaiheelta, Mooses kertoo Jumalan luomistekoja kuinka Jumala sanoi ja tapahtui niin. Saatuaan luomistekonsa päätökseen, Jumala katsoi kaikkea, mitä hän oli tehnyt, ja se oli sangen hyvää.

Jumala lopetti työnsä seitsemäntenä päivänä, siunasi ja pyhitti sen, koska sinä päivänä hän lepäsi kaikesta luomistyöstänsä. Seitsemännen päivän Jumala antoi myös meille ihmisille lepopäiväksi.

Mooses kertoo myös, kuinka Jumala loi ihmisen omaksi kuvaksensa, kaltaisekseen, mieheksi ja naiseksi hän heidät loi. Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: ”Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää maa.”   Myös muita asioita Jumala sääti luomistyössään ihmiselle kuten: mies luopukoon isästänsä ja äidistänsä ja liittyköön vaimoonsa, ja he tulevat yhdeksi lihaksi. Ilman tätä luomis-säädöstä ja Jumalan siunausta ihmisten lisääntyminen ja maan täyttäminen olisi mahdotonta.

SANA TULI LIHAKSI – SUURI SYNTYMISEN IHME – SYNTYI VAPAHTAJA

Johannes kirjoitti siitä kuinka alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä. Sitten hän kirjoittaa:

Ja Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme, ja me katselimme hänen kirkkauttansa, sen kaltaista kirkkautta, kuin ainokaisella Pojalla on Isältä; ja hän oli täynnä armoa ja totuutta. (Joh. 1:14.)

Tästä syntymisen ihmeestä profeetta Jesaja profetoi noin 700 vuotta ennen:

Sen tähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel. (merkitsee Jumala meidän kanssamme, Jes. 7:14.)

Matteus kirjoittaa evankeliumissaan siitä, kuinka Joosefin kihlattu, Maria, huomattiin hänen ennen heidän yhteen menoaan olevan raskaana Pyhästä Hengestä. Mutta kun Joosef, hänen miehensä, oli hurskas, ja koska hän ei tahtonut saattaa häntä häpeään, aikoi hän salaisesti hyljätä hänet.  Mutta kun hän tätä ajatteli, niin katso, hänelle ilmestyi unessa Herran enkeli, joka sanoi:

”Joosef, Daavidin poika, älä pelkää ottaa tykösi Mariaa, vaimoasi; sillä se, mikä hänessä on siinnyt, on Pyhästä Hengestä. Ja hän on synnyttävä pojan, ja sinun on annettava hänelle nimi Jeesus, sillä hän on vapahtava kansansa heidän synneistänsä.” (Matt. 1:20.21.)

Jeesus tuli valkeudeksi maailmaan, ilmoittamaan Isän ja kuolemaan ristillä meidän syntiemme edestä ja siten koko maailman Vapahtajaksi.

Olemmeko me sitten kaikki  ihmiset automaattisesti vapahdettuja? Emme suinkaan, vaan Jeesus saarnasi sanoen:

Tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi, sillä taivasten valtakunta on tullut lähelle. Matt. 4:17.) Sekä: Minä olen tullut valkeudeksi maailmaan, ettei yksikään, joka minuun uskoo, jäisi pimeyteen. (Joh. 12:46.)

Meidän tulee siis uskoa Jeesukseen, Jumalan Poikaan, päästäksemme pimeydestä, eli synneistämme vapaiksi – valkeuteen, hänen yhteyteensä sekä iankaikkiseen elämään.    RL.

Jeesus tullut on

Joulun aikaan laulamme jälleen tuttua joululaulua: Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa. Kautta avaruuksien kaikuu laulu riemuinen: Jeesus tullut on. Laulun sanojen sanoma – Jeesus tullut on – pitää paikkansa ja siitä on hyvä laulaa, mutta myös puhua ja kirjoittaa tästä suuresta ilouutisesta.

Apostoli Pietari julistaa ilosanomaa Jeesuksesta todistaen Apt. 3:21. näin: ”Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti,  jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.”

Jumala oli jo ikiajoista saakka puhunut Israelille – valitulle kansallensa – asettavansa Daavidin valtaistuimelle kuninkaan,  jolla Herraus on oleva iankaikkinen.

Kuninkaan tuleminen Luukkaan mukaan: Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Luuk. 2:6. – 11.

KUNINGAS HERODEKSEN VAINO JEESUSTA KOHTAAN

Jeesuksen, juutalaisten kuninkaan syntyminen ei ollut mieleen silloisen hallitsevan kuninkaan – Herodeksen – mieleen, sillä kuultuaan syntyneestä kuninkaasta, hän hämmästyi, kuten hämmästyi myös koko Jerusalemin väki. Kuningas Herodes aikoi tulla kumartamaan syntynyttä kuningasta, kunhan tietäjät ovat ensin hänet löytäneet. Tosiasiassa Herodes halusi tappaa Jeesuksen, koska Herodes koki Jeesuksen uhkana hänen kuninkuudelleen. Tähti, jonka tietäjät olivat nähneet itäisillä mailla, johdatti heidät lapsen tykö ja tietäjät antoivat hänelle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Jumala kielsi tietäjiä Herodeksen tykö palaamasta, niinpä he menivät toista tietä omaan maahansa. Tästä Herodes vihastui kovin ja tapatti Beetlehemistä ja sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja nuoremmat poikalapset.

Tätä ennen Jumala puhui Joosefille Herodeksen aikeista ja siten Joosef perheineen pakeni Egyptiin ajaksi, kunnes Herodes ja kaikki lapsen henkeä väijyneet olivat kuolleet. Jouluna laulamme Sakari Topeliuksen sanoittamaa ja Jean Sibeliuksen säveltämää laulua: En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan..jne. Aikansa vaikutusvaltaiset henkilöt ovat siis tämän joululaulun takana. Jospa tämä mieli – joka laulun sanoista kuvastuu – olisi ollut myös kuningas Herodeksella sekä monella muulla vallan pitäjällä ja – käyttäjällä, niin maailman historia ei olisi niin verinen kuin se nyt on. Valitettavasti maailman historia tulee olemaan verinen siihen saakka, kunnes kaikki kohdalleen asetetaan: Jumalan valtakunta perustetaan ja valtaistuimelle istuu hän, jonka hartioilla on herraus. Profeetta Jesaja ennusti näin: Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan tuomiolla ja vanhurskaudella, nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.
-Jes. 9:6.

JEESUS TULI:

–       SAARNAAMAAN PARANNUSTA JA JUMALAN EVANKELIUMIA

Aloittaessaan vaikutuksensa Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden vanha. Hän oli neljäkymmentä päivää erämaassa perkeleen kiusattavana. Perkele, jonka haltuun oli annettu koko maailman loisto, yritti saada Jeesuksen lankeamaan ja kumartamaan häntä. Jeesus ei tullut tavoittelemaan tämän maailman loistoa, eikä kuninkuutta, sillä hänen kuninkuutensa ei ollut tästä maailmasta.

Luukas kirjoittaa näistä vaiheista 4:5. – 8. ”Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Kirjoitettu on: ’Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman’.”

Erämaasta palattuaan kun Johannes Kastaja oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.
-Mark. 1:14.-15.

–       PELASTAMAAN MAAILMAN

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
-Joh. 3:16.17.

Saulus Tarsolainen, joka oli Jeesuksen ja hänen seuraajiensa vainooja, sai kokea todeksi sen, ettei Jeesus tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan. Pelastuttuaan hänestä tuli apostoli Paavali ja hän kirjoittaa näin:

”Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa; ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. Mutta sen tähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi. Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle, kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti! Amen.”
-1 Tim. 1:12. – 17.

–       ILMOITTAMAAN ISÄN

Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.”
-Luuk. 10:22.

Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.-
-Joh.1:18.

–       KUOLEMAAN MAAILMAN ELÄMÄN PUOLESTA JA TUOMAAN ELÄMÄN JA YLTÄKYLLÄISYYDEN

Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
-Joh. 10:10.11.

Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.”
-Joh. 6:51.

Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.” Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.”
-Luuk. 22:19.20.

Jeesuksen elämä oli vainottuna aivan lapsesta saakka maailman taholta ja vaino huipentui siihen, että hänet ristiinnaulittiin ja tapettiin ristillä. Tämä oli kuitenkin Jumalan tahto, sillä rakkaudessaan Jumala antoi oman Poikansa kuolemaan meidän syntiemme tähden. Kuolemallaan Jeesus kukisti kuoleman ja sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on Perkeleen. Ensimmäinen joulu oli verinen koska Herodes vainosi Jeesusta ja tapatti Beetlehemin ja sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Takana oli tämän maailman ruhtinas, joka oli saanut valtaansa kuningas Herodeksen. Herodes käytti valtaansa tuhotakseen ja tappaakseen. Jeesus on sanonut: ”Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.”

SAULUS – JEESUKSEN PILKKAAJA JA VAINOOJA

Saulus Tarsolaisen ollessa tämän maailman ruhtinaan sokaisemana ja vainoretkillään Damaskoksen tiellä, hän sai kokea Herran kirkkauden, josta hän kirjoittaa: ”Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan, ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta. Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka. Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella, näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä, ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.’

Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’ Sen tähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.”                                                                        Apt. 26:9. – 20.

TÄMÄN AJAN PILKKA JA VAINO

Tänä aikana myös pilkataan Jeesusta ja häneen seuraajiaan. Suomessa mm. joissakin nykyisissä televisio-ohjelmissa. Monissa maissa Jeesukseen uskovia vainotaan, kidutetaan ja tapetaan. Tänäkin aikana moni Jeesuksen seuraaja maksaa kallista hintaa, jopa henkensä. Jeesus on pilkkaamisesta sanonut: Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin.” Sillä he sanoivat: ”Hänessä on saastainen henki”.   Mark. 3:28. – 30.

Saulus, josta tuli apostoli Paavali, sanoi tehneensä syntiä tietämättömänä epäuskossa. Epäusko johtaa syntien tekemiseen ja annetaan anteeksi, jos epäuskoinen kääntyy ja tulee parannukseen, mutta jos pilkkaaminen menee Pyhän Hengen pilkkaamiseksi, niin sitä ei ikinä anneta anteeksi. Näin ollen Jumalaan ja hänen valtakuntansa asioihin kohdistuva pilkka on aina vaarallista tekijälleen, sillä se voi johtaa lopulta tuomioon, jolle ei ole peruutusta, ellei pilkkaaja tule ajoissa parannukseen.

VALLAN TAVOITTELU EI KUULU JUMALAN VALTAKUNTAAN

Vallan tavoittelu on ilmeistä ihmisten keskuudessa, mutta se ei kuulu Jumalan valtakuntaan, joten Jeesus antaa tähän asiaan hyvän neuvon opetuslapsilleen:

Ja kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, otti hän ne kaksitoista erilleen ja sanoi matkalla heille: ”Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös”.

Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin. Niin hän sanoi vaimolle: ”Mitä tahdot?” Tämä sanoi hänelle: ”Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi.” Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: ”Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?” He sanoivat hänelle: ”Voimme.” Hän sanoi heille: ”Minun maljani te tosin juotte, mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut.” Kun ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he näihin kahteen veljekseen.

Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: ”Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne; niin kuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”                Matt. 20:17. – 28.     RL.