Jeesus tullut on

Joulun aikaan laulamme jälleen tuttua joululaulua: Hiljaa, hiljaa, joulun kellot kajahtaa. Kautta avaruuksien kaikuu laulu riemuinen: Jeesus tullut on. Laulun sanojen sanoma – Jeesus tullut on – pitää paikkansa ja siitä on hyvä laulaa, mutta myös puhua ja kirjoittaa tästä suuresta ilouutisesta.

Apostoli Pietari julistaa ilosanomaa Jeesuksesta todistaen Apt. 3:21. näin: ”Taivaan piti omistaman hänet niihin aikoihin asti,  jolloin kaikki jälleen kohdallensa asetetaan, mistä Jumala on ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta.”

Jumala oli jo ikiajoista saakka puhunut Israelille – valitulle kansallensa – asettavansa Daavidin valtaistuimelle kuninkaan,  jolla Herraus on oleva iankaikkinen.

Kuninkaan tuleminen Luukkaan mukaan: Niin tapahtui heidän siellä ollessaan, että Marian synnyttämisen aika tuli. Ja hän synnytti pojan, esikoisensa, ja kapaloi hänet ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut sijaa majatalossa. Ja sillä seudulla oli paimenia kedolla vartioimassa yöllä laumaansa. Niin heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus loisti heidän ympärillään, ja he peljästyivät suuresti. Mutta enkeli sanoi heille: ”Älkää peljätkö; sillä katso, minä ilmoitan teille suuren ilon, joka on tuleva kaikelle kansalle: teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa. Luuk. 2:6. – 11.

KUNINGAS HERODEKSEN VAINO JEESUSTA KOHTAAN

Jeesuksen, juutalaisten kuninkaan syntyminen ei ollut mieleen silloisen hallitsevan kuninkaan – Herodeksen – mieleen, sillä kuultuaan syntyneestä kuninkaasta, hän hämmästyi, kuten hämmästyi myös koko Jerusalemin väki. Kuningas Herodes aikoi tulla kumartamaan syntynyttä kuningasta, kunhan tietäjät ovat ensin hänet löytäneet. Tosiasiassa Herodes halusi tappaa Jeesuksen, koska Herodes koki Jeesuksen uhkana hänen kuninkuudelleen. Tähti, jonka tietäjät olivat nähneet itäisillä mailla, johdatti heidät lapsen tykö ja tietäjät antoivat hänelle lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa. Jumala kielsi tietäjiä Herodeksen tykö palaamasta, niinpä he menivät toista tietä omaan maahansa. Tästä Herodes vihastui kovin ja tapatti Beetlehemistä ja sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja nuoremmat poikalapset.

Tätä ennen Jumala puhui Joosefille Herodeksen aikeista ja siten Joosef perheineen pakeni Egyptiin ajaksi, kunnes Herodes ja kaikki lapsen henkeä väijyneet olivat kuolleet. Jouluna laulamme Sakari Topeliuksen sanoittamaa ja Jean Sibeliuksen säveltämää laulua: En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan..jne. Aikansa vaikutusvaltaiset henkilöt ovat siis tämän joululaulun takana. Jospa tämä mieli – joka laulun sanoista kuvastuu – olisi ollut myös kuningas Herodeksella sekä monella muulla vallan pitäjällä ja – käyttäjällä, niin maailman historia ei olisi niin verinen kuin se nyt on. Valitettavasti maailman historia tulee olemaan verinen siihen saakka, kunnes kaikki kohdalleen asetetaan: Jumalan valtakunta perustetaan ja valtaistuimelle istuu hän, jonka hartioilla on herraus. Profeetta Jesaja ennusti näin: Herraus on oleva suuri ja rauha loppumaton Daavidin valtaistuimella ja hänen valtakunnallansa; se perustetaan tuomiolla ja vanhurskaudella, nyt ja iankaikkisesti. Herran Sebaotin kiivaus on sen tekevä.
-Jes. 9:6.

JEESUS TULI:

–       SAARNAAMAAN PARANNUSTA JA JUMALAN EVANKELIUMIA

Aloittaessaan vaikutuksensa Jeesus oli noin kolmenkymmenen vuoden vanha. Hän oli neljäkymmentä päivää erämaassa perkeleen kiusattavana. Perkele, jonka haltuun oli annettu koko maailman loisto, yritti saada Jeesuksen lankeamaan ja kumartamaan häntä. Jeesus ei tullut tavoittelemaan tämän maailman loistoa, eikä kuninkuutta, sillä hänen kuninkuutensa ei ollut tästä maailmasta.

Luukas kirjoittaa näistä vaiheista 4:5. – 8. ”Ja perkele vei hänet korkealle vuorelle ja näytti hänelle yhdessä tuokiossa kaikki maailman valtakunnat ja sanoi hänelle: ”Sinulle minä annan kaiken tämän valtapiirin ja sen loiston, sillä minun haltuuni se on annettu, ja minä annan sen, kenelle tahdon. Jos sinä siis kumarrut minun eteeni, niin tämä kaikki on oleva sinun.” Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: ”Kirjoitettu on: ’Sinun pitää kumartaman Herraa, sinun Jumalaasi, ja häntä ainoata palveleman’.”

Erämaasta palattuaan kun Johannes Kastaja oli pantu vankeuteen, meni Jeesus Galileaan ja saarnasi Jumalan evankeliumia ja sanoi: ”Aika on täyttynyt, ja Jumalan valtakunta on tullut lähelle; tehkää parannus ja uskokaa evankeliumi”.
-Mark. 1:14.-15.

–       PELASTAMAAN MAAILMAN

Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi.
-Joh. 3:16.17.

Saulus Tarsolainen, joka oli Jeesuksen ja hänen seuraajiensa vainooja, sai kokea todeksi sen, ettei Jeesus tullut tuomitsemaan, vaan pelastamaan. Pelastuttuaan hänestä tuli apostoli Paavali ja hän kirjoittaa näin:

”Minä kiitän häntä, joka minulle on voimaa antanut, Kristusta Jeesusta, meidän Herraamme, siitä, että hän katsoi minut uskolliseksi ja asetti palvelukseensa minut, entisen pilkkaajan ja vainoojan ja väkivallantekijän. Mutta minä sain laupeuden, koska olin tehnyt sitä tietämättömänä, epäuskossa; ja meidän Herramme armo oli ylen runsas, vaikuttaen uskoa ja rakkautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Varma on se sana ja kaikin puolin vastaanottamisen arvoinen, että Kristus Jeesus on tullut maailmaan syntisiä pelastamaan, joista minä olen suurin. Mutta sen tähden minä sain laupeuden, että Jeesus Kristus minussa ennen muita osoittaisi kaiken pitkämielisyytensä, esikuvaksi niille, jotka tulevat uskomaan häneen, itsellensä iankaikkiseksi elämäksi. Mutta iankaikkiselle kuninkaalle, katoamattomalle, näkymättömälle, ainoalle Jumalalle, kunnia ja kirkkaus aina ja iankaikkisesti! Amen.”
-1 Tim. 1:12. – 17.

–       ILMOITTAMAAN ISÄN

Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne, kuka Poika on, kuin Isä; eikä kukaan muu tunne, kuka Isä on, kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.”
-Luuk. 10:22.

Ei kukaan ole Jumalaa milloinkaan nähnyt; ainokainen Poika, joka on Isän helmassa, on hänet ilmoittanut.-
-Joh.1:18.

–       KUOLEMAAN MAAILMAN ELÄMÄN PUOLESTA JA TUOMAAN ELÄMÄN JA YLTÄKYLLÄISYYDEN

Varas ei tule muuta kuin varastamaan ja tappamaan ja tuhoamaan. Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys. Minä olen se hyvä paimen. Hyvä paimen antaa henkensä lammasten edestä.
-Joh. 10:10.11.

Minä olen se elävä leipä, joka on tullut alas taivaasta. Jos joku syö tätä leipää, hän elää iankaikkisesti. Ja se leipä, jonka minä annan, on minun lihani, maailman elämän puolesta.”
-Joh. 6:51.

Ja hän otti leivän, kiitti, mursi ja antoi heille ja sanoi: ”Tämä on minun ruumiini, joka teidän edestänne annetaan. Tehkää se minun muistokseni.” Samoin myös maljan, aterian jälkeen, ja sanoi: ”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.”
-Luuk. 22:19.20.

Jeesuksen elämä oli vainottuna aivan lapsesta saakka maailman taholta ja vaino huipentui siihen, että hänet ristiinnaulittiin ja tapettiin ristillä. Tämä oli kuitenkin Jumalan tahto, sillä rakkaudessaan Jumala antoi oman Poikansa kuolemaan meidän syntiemme tähden. Kuolemallaan Jeesus kukisti kuoleman ja sen, jolla oli kuolema vallassaan, se on Perkeleen. Ensimmäinen joulu oli verinen koska Herodes vainosi Jeesusta ja tapatti Beetlehemin ja sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat poikalapset. Takana oli tämän maailman ruhtinas, joka oli saanut valtaansa kuningas Herodeksen. Herodes käytti valtaansa tuhotakseen ja tappaakseen. Jeesus on sanonut: ”Minä olen tullut, että heillä olisi elämä ja olisi yltäkylläisyys.”

SAULUS – JEESUKSEN PILKKAAJA JA VAINOOJA

Saulus Tarsolaisen ollessa tämän maailman ruhtinaan sokaisemana ja vainoretkillään Damaskoksen tiellä, hän sai kokea Herran kirkkauden, josta hän kirjoittaa: ”Luulin minäkin, että minun tuli paljon taistella Jeesuksen, Nasaretilaisen, nimeä vastaan, ja niin minä teinkin Jerusalemissa. Paljon pyhiä minä suljin vankiloihin, saatuani ylipapeilta siihen valtuuden, ja kun heitä tapettiin, annoin minä ääneni sen puolesta. Ja kaikkialla synagoogissa minä usein koetin rankaisemalla pakottaa heitä herjaamaan Jeesusta, ja menin niin pitkälle vimmassani heitä vastaan, että vainosin heitä aina ulkomaan kaupunkeihin saakka. Kun näissä asioissa matkustin Damaskoon ylipappien valtuudella ja suostumuksella, näin minä, oi kuningas, tiellä keskellä päivää taivaasta valon, auringon paistetta kirkkaamman, leimahtavan minun ja matkatoverieni ympärillä, ja me kaaduimme kaikki maahan, ja minä kuulin äänen sanovan minulle hebreankielellä: ’Saul, Saul, miksi vainoat minua? Työläs on sinun potkia tutkainta vastaan.’

Niin minä sanoin: ’Kuka olet, herra?’ Ja Herra sanoi: ’Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat. Mutta nouse ja seiso jaloillasi; sillä sitä varten minä olen sinulle ilmestynyt, että asettaisin sinut palvelijakseni ja sen todistajaksi, mitä varten sinä olet minut nähnyt, niin myös sen, mitä varten minä sinulle vastedes ilmestyn. Ja minä pelastan sinut sekä oman kansasi että pakanain käsistä, joitten tykö minä sinut lähetän avaamaan heidän silmänsä, että he kääntyisivät pimeydestä valkeuteen ja saatanan vallasta Jumalan tykö ja saisivat uskomalla minuun synnit anteeksi ja perintöosan pyhitettyjen joukossa.’ Sen tähden, kuningas Agrippa, minä en voinut olla tottelematta taivaallista näkyä, vaan saarnasin ensin sekä Damaskon että Jerusalemin asukkaille, ja sitten koko Juudean maalle ja pakanoille parannusta ja kääntymystä Jumalan puoleen, ja että he tekisivät parannuksen soveliaita tekoja.”                                                                        Apt. 26:9. – 20.

TÄMÄN AJAN PILKKA JA VAINO

Tänä aikana myös pilkataan Jeesusta ja häneen seuraajiaan. Suomessa mm. joissakin nykyisissä televisio-ohjelmissa. Monissa maissa Jeesukseen uskovia vainotaan, kidutetaan ja tapetaan. Tänäkin aikana moni Jeesuksen seuraaja maksaa kallista hintaa, jopa henkensä. Jeesus on pilkkaamisesta sanonut: Totisesti minä sanon teille: kaikki synnit annetaan ihmisten lapsille anteeksi, pilkkaamisetkin, kuinka paljon pilkannevatkin; mutta joka pilkkaa Pyhää Henkeä, se ei saa ikinä anteeksi, vaan on vikapää iankaikkiseen syntiin.” Sillä he sanoivat: ”Hänessä on saastainen henki”.   Mark. 3:28. – 30.

Saulus, josta tuli apostoli Paavali, sanoi tehneensä syntiä tietämättömänä epäuskossa. Epäusko johtaa syntien tekemiseen ja annetaan anteeksi, jos epäuskoinen kääntyy ja tulee parannukseen, mutta jos pilkkaaminen menee Pyhän Hengen pilkkaamiseksi, niin sitä ei ikinä anneta anteeksi. Näin ollen Jumalaan ja hänen valtakuntansa asioihin kohdistuva pilkka on aina vaarallista tekijälleen, sillä se voi johtaa lopulta tuomioon, jolle ei ole peruutusta, ellei pilkkaaja tule ajoissa parannukseen.

VALLAN TAVOITTELU EI KUULU JUMALAN VALTAKUNTAAN

Vallan tavoittelu on ilmeistä ihmisten keskuudessa, mutta se ei kuulu Jumalan valtakuntaan, joten Jeesus antaa tähän asiaan hyvän neuvon opetuslapsilleen:

Ja kun Jeesus lähti kulkemaan ylös Jerusalemiin, otti hän ne kaksitoista erilleen ja sanoi matkalla heille: ”Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja kirjanoppineitten käsiin, ja he tuomitsevat hänet kuolemaan ja antavat hänet pakanoille pilkattavaksi ja ruoskittavaksi ja ristiinnaulittavaksi, ja kolmantena päivänä hän on nouseva ylös”.

Silloin Sebedeuksen poikain äiti tuli poikineen hänen tykönsä ja kumarsi häntä, aikoen anoa häneltä jotakin. Niin hän sanoi vaimolle: ”Mitä tahdot?” Tämä sanoi hänelle: ”Sano, että nämä minun kaksi poikaani saavat istua, toinen sinun oikealla ja toinen vasemmalla puolellasi, sinun valtakunnassasi.” Mutta Jeesus vastasi ja sanoi: ”Te ette tiedä, mitä anotte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä olen juova?” He sanoivat hänelle: ”Voimme.” Hän sanoi heille: ”Minun maljani te tosin juotte, mutta minun oikealla ja vasemmalla puolellani istuminen ei ole minun annettavissani, vaan se annetaan niille, joille minun Isäni on sen valmistanut.” Kun ne kymmenen sen kuulivat, närkästyivät he näihin kahteen veljekseen.

Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: ”Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne; niin kuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”                Matt. 20:17. – 28.     RL.