Kategoria: Raamattu

Linkki Raamattuun: http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible

Puhumme elämän Sanasta:

1 Joh. 1: 1. – 4.

1. Mikä on alusta ollut, minkä olemme kuulleet, minkä omin silmin nähneet, mitä katselimme ja käsin kosketimme, siitä me puhumme: elämän Sanasta –
2. ja elämä ilmestyi, ja me olemme nähneet sen ja todistamme siitä ja julistamme teille sen iankaikkisen elämän, joka oli Isän tykönä ja ilmestyi meille –
3. minkä olemme nähneet ja kuulleet, sen me myös teille julistamme, että teilläkin olisi yhteys meidän kanssamme; ja meillä on yhteys Isän ja hänen Poikansa, Jeesuksen Kristuksen, kanssa.
4. Ja tämän me kirjoitamme, että meidän ilomme olisi täydellinen.

JA KUN HELLUNTAIPÄIVÄ OLI TULLUT

”Ja kun helluntaipäivä oli tullut, olivat he kaikki yhdessä koolla. Ja tuli yhtäkkiä humaus taivaasta, niin kuin olisi käynyt väkevä tuulispää, ja täytti koko huoneen, jossa he istuivat. Ja he näkivät ikäänkuin tulisia kieliä, jotka jakaantuivat ja asettuivat heidän itsekunkin päälle. Ja he tulivat kaikki Pyhällä Hengellä täytetyiksi ja alkoivat puhua muilla kielillä, sen mukaan kuin Pyhä Henki heille puhuttavaksi antoi.” Ap.t. 2: 1.- 4.

Tämä helluntaipäivä – josta Raamattu kertoo apostolien tekojen toisessa luvussa – muodostui hyvin merkittäväksi Jeesuksen opetuslasten, Jumalan kansan ja koko maailman historiassa. Voidaksemme paremmin ymmärtää juuri tämän helluntaipäivän merkitystä ja -tapahtumia sekä myöhempää vaikutusta, niin meidän on mentävä tutustumaan näiden tapahtumien aivan alkulähteille.

Pappisvaltakunta ja pyhä kansa

Israelilaisten lähdettyä Egyptistä kohti luvattua maata, he tulevat Siinain erämaahan, jossa leiriytyvät vuoren kohdalle. Mooses, heidän johtajansa nousee Jumalan tykö, ja Herra huusi häntä vuorelta ja sanoi:

”Sano näin Jaakobin heimolle ja ilmoita israelilaisille: `Te olette nähneet, mitä minä olen tehnyt egyptiläisille ja kuinka minä olen kantanut teitä kotkan siivillä ja tuonut teidät luokseni. Jos te nyt kuulette minun ääntäni ja pidätte minun liittoni, niin te olette minun omaisuuteni ennen kaikkia muita kansoja, sillä koko maa on minun. Ja te olette minulle pappisvaltakunta ja pyhä kansa,`sano nämä sanat israelilaisille.” 2 Moos. 19: 3. – 6.

Saatuaan Herralta nämä sanat tuli Mooses takaisin ja ilmoitti ne kansalle. Kansa vastasi yhtenä miehenä ja sanoi: ”Kaiken, mitä Herra on puhunut, me teemme.” Tässä Jumalan ja Israelin kansan välisessä vuoropuhelussa välittäjänä toimi Mooses, joka vei kansan vastauksen Herralle ja vastaavasti välitti Herran sanan kansalle. Herra sanoi Moosekselle tulevansa hänen tykönsä paksussa pilvessä, että kansa kuulisi Herran puhuvan hänen kanssaan ja uskoisi Moosesta. Tämän jälkeen Herra sanoi Moosekselle: ”Mene kansan luo ja pyhitä heidät tänä päivänä ja huomenna, ja peskööt he vaatteensa. Ja olkoot valmiit kolmanneksi päiväksi; sillä kolmantena päivänä Herra astuu koko kansan nähden alas Siinain vuorelle.” 2 Moos. 19: 10.11.

Mooses astui alas vuorelta kansan luo; ja hän pyhitti kansan, ja he pesivät vaatteensa. 2 Moos. 19:14. Myös muita pyhittämiseen liittyviä ohjeita Mooses antoi kansalle, ennen kuin kansa oli valmis tulemaan Jumalaa vastaan vuoren juurelle.

Näin Jumala oli valinnut koko maan kansojen joukosta pienen ja vähälukuisen Israelin kansan, josta hän tahtoi tehdä itselleen pyhitetyn pappisvaltakunnan maan päälle.

Lain antaminen – kansan pääjuhlat

Siinain vuorella Herra antoi Moosekselle kymmenen käskyä, lain ja oikeudet kaikkine säädöksineen kansan noudatettavaksi, turvaamaan järjestystä sekä kansalaisten henkeä ja omaisuutta. Niiden noudattamiseen sisältyi myös varoituksia, kehoituksia ja lupauksia sekä Jumalan kunniaksi kolme kertaa vuodessa vietettävät kansan pääjuhlat. Niitä olivat happamattoman leivän juhla, eli pääsiäinen, leikkuujuhla silloin kun leikattiin uutinen viljasta ja korjuujuhla vuoden lopussa. 2 Moos. 23:14. – 17.

Leikkuujuhlaa sanottiin myös uutisen päiväksi ja viikkojuhlaksi. Nimitys ”viikkojuhla” johtuu siitä, että sitä juhlittiin seitsemän viikkoa pääsiäisen jälkeen. Helluntaita merkitsevä Kreikan sana on pentecoste, joka merkitsee; viideskymmenes (50. päivä pääsiäisestä). Tämä juhla oli kiitosjuhla, jolloin ihmisten piti osoittaa kiitollisuuttaan tuomalla lahjoja Jumalalle. Silloin tuotiin esiin sadon uutiset kahden kakun muodossa (heilutusuhrileipä), jotka olivat leivottu vuoden ensi sadosta; siitä nimi ”uutisen päivä”. Heilutusuhrileivän lisäksi piti uhrata ylimääräinen polttouhri siihen kuuluvine ruoka- ja juomauhrineen sekä synti- ja kiitosuhri. Samana päivänä oli pidettävä pyhä kokous, jolloin ei saanut toimittaa arkiaskareita. Myöhemmin vietettiin juhlaa kiitokseksi lain antamisesta Siinailla.

Ap.t:n 2. luvussa mainittu helluntaipäivä on juuri edellä mainittu viikkojuhlapäivä, joka on 50 päivää pääsiäisen jälkeen. Jeesus Jumalan Poikana ja Jumalan uhrikaritsana oli teurastettu ristillä juuri tuota helluntaipäivää edeltäneenä pääsiäisenä. Kärsimisensä ja ylösnousemuksensa jälkeen hän, apostoli Luukkaan mukaan moninaisten epäämättömien todistusten kautta osoitti elävänsä, ilmestyen apostoleille neljänkymmenen päivän aikana, puhuen heille Jumalan valtakunnasta. Apt. 1:4.5. Luukas kirjoittaa: Ja kun hän oli yhdessä heidän kanssansa, käski hän heitä ja sanoi: ”Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan odottakaa Isältä sen lupauksen täyttymistä, jonka te olette minulta kuulleet. Sillä Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä, ei kauan näitten päivien jälkeen.” Kun Jeesus oli otettu ylös taivaaseen, niin siitä kymmenen päivän päästä oleva helluntaipäivä oli oleva se päivä, jolloin koolla olevat apostolit ja opetuslapset kastettiin Pyhällä Hengellä. Tässä toteutui profeetta Jooelin kautta annettu Jumalan lupaus Hengen vuodattamisesta ja jonka myös Herra Jeesus oli vahvistanut toteutuvan. Myös profeetta Jeremia puhuu pääsiäisen ja helluntain tapahtumista, kun hän puhuu uudesta liitosta ja lain antamisesta, Jer. 31:33. ”Vaan tämä on se liitto, jonka minä teen Israelin heimon kanssa niiden päivien tultua, sanoo Herra: Minä panen lakini heidän sisimpäänsä ja kirjoitan heidän sydämiinsä; ja niin minä olen heidän Jumalansa, ja he ovat minun kansani.”

Uusi liitto – uusi pappeus

Kun Jeesus ennen kärsimystään ja kuolemaansa asetti ehtoollisen, otti maljan aterian jälkeen ja sanoi:”Tämä malja on uusi liitto minun veressäni, joka teidän edestänne vuodatetaan.” Luuk 22:20.

Uusi liitto, vihittynä voimaan Jeesuksen veressä ja Hengen vuodatus uudisti myös pappeuden ja Jumalanpalveluksen, joten apostoli Paavali voi kirjoittaa näin: ”Sillä ilmeistä on, että te olette Kristuksen kirje, meidän palvelustyöllämme kirjoitettu, ei musteella, vaan elävän Jumalan Hengellä, ei kivitauluihin, vaan sydämen lihatauluihin. 2 Kor. 3:3. ”Että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne, ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja Pyhässä Hengessä ja suurella varmuudella.” 1 Tess. 1:5.

Apostoli Pietari kirjoittaa pappeudesta: ”Mutta te olette `valittu suku, kuninkaallinen papisto, pyhä heimo, omaisuuskansa, julistaaksenne sen jaloja tekoja`, joka on pimeydestä kutsunut teidät ihmeelliseen valkeuteensa; te, jotka ennen ette olleet kansa`, mutta nyt olette Jumalan kansa…” 1 Piet.2:9.10. RL.