Jumala puhuu poikansa kautta

Kirjeessä Hebrealaisille luvussa 1, jakeissa 1-2 sanotaan: ”Sitten kuin Jumala muinoin monesti ja monella tapaa oli puhunut isille profeettain kautta, on hän näinä viimeisinä päivinä puhunut meille Pojan kautta, jonka hän on pannut kaiken perilliseksi, jonka kautta hän myös on maailman luonut.”
Jumala on kautta aikain puhunut ihmisille valitsemiensa profeettojen kautta.
Näinä viimeisinä päivinä – niin kuin myös apostoli sanoo; ”joille maailmanaikojen loppukausi on tullut” – Jumala puhuu meille Poikansa kautta. Jeesus Kristus Jumalan Poikana on kaiken perillinen ja hän on myös se suuri profeetta, josta Herra puhui Moosekselle, 5 Moos. 18: 18,19: ”Profeetan minä olen herättävä heille heidän veljiensä keskuudesta, sinun kaltaisesi, ja minä panen sanani hänen suuhunsa, ja hän puhuu heille kaikki, mitä minä käsken hänen puhua. Ja joka ei kuule minun sanojani, joita hän minun nimessäni puhuu, hänet minä itse vaadin tilille.”

JEESUS, JUMALAN HERÄTTÄMÄ PROFEETTA, PUHUU 

Tämän kaiken Jeesus puhui kansalle vertauksilla ja ilman vertausta hän ei puhunut heille mitään; että kävisi toteen, mikä on puhuttu profeetan kautta, joka sanoo: ”Minä avaan suuni vertauksiin, minä tuon ilmi sen, mikä on ollut salassa maailman perustamisesta asti”. Matt. 13: 34,35.
Jeesus, Jumalan Poika puhuu ja tuo esiin sellaisia asioita, jotka ovat olleet salassa ihmisiltä maailman perustamisesta asti. Nämä salaisuudet eivät kuitenkaan kaikille avaudu eivätkä tule ilmi ja syy siihen ilmoitetaan, Matt. 13:15: ”Sillä paatunut on tämän kansan sydän ja korvillaan he työläästi kuulevat ja silmänsä he ovat ummistaneet, etteivät näkisi silmillään, eivät kuulisi korvillaan, eivät ymmärtäisi sydämellään eivätkä kääntyisi ja etten minä heitä parantaisi.” On siis kysymys sydämen paatumuksesta, joka estää kuulemasta, näkemästä ja ymmärtämästä Jumalan valtakunnan salaisuuksia ja siten pääsemästä niistä osallisiksi.
Jeesuksen opetuslapsetkaan eivät aina uskoneet, niinpä Jeesus kysyi: ”Onko teidän sydämenne paatunut?”

JEESUS SELITTÄÄ OPETUSLAPSILLEEN VERTAUKSET

Matt. luvussa 13 Jeesus puhuu useita vertauksia kansalle ja puheensa lopuksi hän sanoo: ”Jolla on korvat, se kuulkoon.” Ainoastaan opetuslapsilleen Jeesus selitti ja opetti vertausten merkityksen, koska muille se olisi ollut turhaa heidän sydämensä kääntymättömyyden ja paatumuksen tähden.

– Vertaus kylväjästä –

Opetuslapsilleen Jeesus selittää, Matt. 13:18: ”Kuulkaa siis te vertaus kylväjästä: Kun joku kuulee valtakunnan sanan eikä ymmärrä, niin tulee paha ja tempaa pois sen, mikä hänen sydämeensä kylvettiin. Tämä on se, joka kylvettiin tien oheen.”  Tässä tapauksessa sydämen paatumus esti kuulijaa ymmärtämästä Jumalan sanaa ja paha pääsi tulemaan tilalle.
Jakeessa 23 Jeesus opettaa: ”Mikä hyvään maahan kylvettiin, on se, joka kuulee sanan ja ymmärtää sen ja myös tuottaa hedelmän ja tekee, mikä sata jyvää, mikä kuusikymmentä, mikä kolmekymmentä.”  Tässä vertauksessa hyvä maa tarkoitti ihmisen sydäntä, joka on nöyrtynyt parannukseen ja kääntynyt Jumalan puoleen etsimään hänen valtakuntaansa ja hänen vanhurskauttaan. Näin Jumalan sana pääsi nöyrtyneessä ja kääntyneessä sydämessä vaikuttamaan ja tuottamaan hyvää hedelmää.

– Vertaus nisusta ja lusteesta sekä elonleikkuusta –

Täällä maailmassa vallitsee kylvön ja niiton laki; eli mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää. Näin on myös Jumalan valtakunnassa. Jeesus puhuu Matt. 13: 24-30. vertauksen, että Taivasten valtakunta on verrattava mieheen, joka kylvi hyvän siemenen peltoonsa. Mutta ihmisten nukkuessa hänen vihamiehensä tuli ja kylvi lustetta nisun sekaan ja meni pois.
Jeesus laski kansanjoukot luotaan, mutta opetuslapset tulivat hänen luokseen ja pyysivät Jeesusta selittämään heille vertauksen pellon lusteesta. Jakeissa 37 – 43 Jeesus selittää sanoen: ”Hyvän siemenen kylväjä on Ihmisen Poika. Pelto on maailma; hyvä siemen ovat valtakunnan lapset, mutta lusteet ovat pahan lapset. Vihamies, joka ne kylvi, on perkele: elonaika on maailman loppu ja leikkuumiehet ovat enkelit. Niin kuin lusteet kootaan ja tulessa poltetaan, niin on tapahtuva maailman lopussa. Ihmisen Poika lähettää enkelinsä ja he kokoavat hänen valtakunnastaan kaikki, jotka ovat pahennukseksi ja jotka tekevät laittomuutta ja heittävät heidät tuliseen pätsiin; siellä on oleva itku ja hammasten kiristys. Silloin vanhurskaat loistavat Isänsä valtakunnassa niin kuin aurinko. Jolla on korvat, se kuulkoon.” Jeesuksen loppusanat – ”Jolla on korvat, se kuulkoon” – saakoon herättää meidät kuulemaan Jumalan Pojan ääntä – opetuslasten tavalla. RL