ISÄN TUNTEMINEN
Talvinen marraskuun sunnuntai 14.11.2010 on takanapäin – se oli isänpäivä. Isänpäivä on omistettu kaikille isille, jolloin heitä muistetaan lahjoin ja kukkasin ym. tavoin. Onnea isät! Kuinka moni meistä kuitenkaan tiedostaa sen tosiasian, että isyys ei ole kenenkään kohdalla itsestäänselvyys. Psalmissa 127:3. sanotaan: ”Katso, lapset ovat Herran lahja, ja kohdun hedelmä on anti.” Isyys, kuten myös äitiys sekä lapset ovat Raamatun mukaan Herran lahja. Perhe ja koko ihmisenä oleminen ja vieläpä isänä oleminen ovat lahjaa Herralta, Taivaalliselta Isältämme.
Kuinka hyvin lapsemme tuntevat meidät ja pitävät isänään? Entä kuinka hyvin me isät tunnemme Taivaallisen Isän – tai tunnemmeko häntä ollenkaan, vai ainoastaan vähän?
Entä isänä oleminen, velvollisuudet, – kuinka suoriudun isän arvokkaassa ja vaativassa tehtävässä?
Isänä oleminen ja siinä suoriutuminen ei ole suinkaan yksinkertainen ja helppo tehtävä, vaan siinä joutuu näkemään vaivaa lastensa ja perheen eteen. Työ- ja perhe-elämän sovittaminen keskenään tasapainoiseksi harmoniaksi ei helposti onnistu, sillä elämässä tulee monenlaisia ongelmia vastaan, joihin ei aina ennalta osaa varautua. Vaikka olisikin varautunut, niin joskus tulee asioita eteen, jotka tuntuvat käyvän yli voimien ja ymmärryksen.
Lapset ovat siis Herran lahja, siispä myös isäksi tuleminen ja siinä oleminen on myös Herran lahja. Tästäpä herää kysymys ja ajatus – olisikohan lahjan antajalla jotakin sanomista ja neuvoja isänä olemiseemme ja koko elämäämme sekä perhettämme varten?
Onpa hyvinkin, sillä Jaakob kirjoittaa: Jaak. 1:17. ”Jokainen hyvä anti ja jokainen täydellinen lahja tulee ylhäältä, valkeuksien Isältä, jonka tykönä ei ole muutosta, ei vaihteen varjoa.” Jeesus sanoo meille maallisille isille: Matt. 7:11.”Jos siis te, jotka olette pahoja, osaatte antaa lapsillenne hyviä lahjoja, kuinka paljoa ennemmin teidän Isänne, joka on taivaissa, antaa sitä, mikä hyvää on, niille, jotka sitä häneltä anovat!”
Taivaallisen Isän tunteminen hänen Poikansa kautta
Jeesus sanoo, että taivaallinen Isä antaa hyvää niille, jotka sitä häneltä anovat. Kuinka sitten voi anoa, jos ei tunne häntä? Niin, vaikea se on anoa, jos ei usko, eikä tunne Jumalaa – taivaallista Isää. Hänet on kuitenkin mahdollista tuntea. Tästä asiasta apostoli Johannes kirjoittaa: 1. Joh. 2: 13. ”Minä kirjoitan teille, isät, sillä te olette oppineettuntemaan hänet, joka alusta on ollut. Minä kirjoitan teille, nuorukaiset, sillä te olette voittaneet sen, joka on paha. Minä olen kirjoittanut teille, lapsukaiset, sillä te olette oppineet tuntemaan Isän.
Taivaallisen Isän tunteminen on mahdollista, mutta hänen tunteminen tapahtuu ainoastaan hänen Poikansa Jeesuksen kautta. Jeesus itse sanoo: Matt. 11:27. ”Kaikki on minun Isäni antanut minun haltuuni, eikä kukaan muu tunne Poikaa kuin Isä, eikä Isää tunne kukaan muu kuin Poika ja se, kenelle Poika tahtoo hänet ilmoittaa.” Tämän tosiasian vahvistavat myös Jeesuksen valitsemat apostolit. Johannes kirjoittaa: 1 Joh. 2: 23. ”Kuka ikinä kieltää Pojan, hänellä ei ole Isääkään. Joka tunnustaa Pojan, hänellä on myös Isä.”
Isän ja Pojan tuntemisen kautta tuleva siunaus
Jeesukseen uskominen ja hänen tunnustaminen Kristukseksi, Jumalan Pojaksi avaa meille tien Jumalan, taivaallisen Isän tuntemiseen. Jeesuksen tunteminen merkitsee myös Isän tuntemista, jolloin me pääsemme osallisiksi Jumalan, kaikkivaltiaan Isän armosta, rauhasta, laupeudesta, huolenpidosta ja lohdutuksesta Kristuksessa. Tästä apostoli Paavali kirjoittaa korinttolaisille: 1 Kor. 1:
1. Paavali, Jumalan tahdosta Kristuksen Jeesuksen apostoli, ja veli Timoteus Korintossa olevalle Jumalan seurakunnalle ynnä kaikille pyhille koko Akaiassa.
2. Armo teille ja rauha Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta!
3. Kiitetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, laupeuden Isä ja kaiken lohdutuksen Jumala,
4. joka lohduttaa meitä kaikessa ahdistuksessamme, että me sillä lohdutuksella, jolla Jumala meitä itseämme lohduttaa, voisimme lohduttaa niitä, jotka kaikkinaisessa ahdistuksessa ovat.
Ahdistuksia elämäämme siis tulee. Meidän on kuitenkin hyvä tuoda asiamme ja perheemme rukouksessa ja anomisessa Jumalalle kiitoksen kanssa tiettäväksi. Siitä seuraa Jumalan rauha, joka on kaikkea ymmärrystä ylempi ja on varjeleva sydämemme ja ajatuksemme Kristuksessa Jeesuksessa. Siten me voimme olla turvallisella ja lohdullisella mielellä. (Fil. 4:6. 7.)
ISÄN VELVOLLISUUS JA TEHTÄVÄ PERHEEN PÄÄNÄ
Perheen pää Raamatussa, apostoli Paavalin opetuksen mukaan
1 Kor. 11: 1. Olkaa minun seuraajiani, niin kuin minä olen Kristuksen seuraaja.
2. Minä kiitän teitä, että minua kaikessa muistatte ja noudatatte minun opetuksiani, niin kuin minä ne teille olen antanut.
3. Mutta minä tahdon, että te tiedätte sen, että Kristus on jokaisen miehen pää ja että mies on vaimon pää ja että Jumala on Kristuksen pää.
11. Herrassa ei kuitenkaan ole vaimoa ilman miestä eikä miestä ilman vaimoa.
12. Sillä samoin kuin vaimo on alkuisin miehestä, samoin myös mies on vaimon kautta; mutta kaikki on Jumalasta.
Meidän isien on tiedostettava Jumalan asettama asemamme perheen päänä. Siihen asemaan kuuluu myös velvollisuutemme vaimoa ja perhettä kohtaan. Tässä asemassamme voimme onnistua Jumalan armon ja neuvojen avulla, pyytäessämme niitä. Jumalalle kuuliaisina me saamme siunauksen, ohjeet ja neuvot elämäämme varten kuten Aabraham sai.
Mooses kirjoittaa: 1 Moos. 18: 17. Ja Herra sanoi: ”Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen tekevä?
18. Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa, ja kaikki kansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi.
19. ”Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiansa ja perhettänsä, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä ja tekemään sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisi Aabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut.”
Aabrahamin tehtävänä oli perheen päänä opettaa ja käskeä lapsiansa ja perhettään sekä hänen jälkeensä jääviä pitämään Jumalan käskyt ja tekemään mikä on Jumalan tahto. Siitä oli seurauksena Jumalan siunaus ja huolenpito hänen, perheensä ja hänen jälkeensä jäävien elämään.
Jumala sanoi: ”Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen tekevä?” Jumala Isänä on halukas kertomaan suunnitelmistaan, joita hänellä on meitä varten. Hänellä on suunnitelma meitä isiä ja jokaista ihmistä varten, kunhan me vain pysähtyisimme rukoilemaan ja anomaan häneltä johdatusta elämäämme. Hän itse on sanonut: ”Minä johdatan heitä kun he kulkevat rukoillen.” Me säästyisimme monilta ongelmilta ja turhilta vaikeuksilta, jos me kulkisimme rukoillen, pyytäen Isän neuvoja, huolenpitoa ja johdatusta elämäämme. Tätähän me odotamme lapsiltammekin, että he ovat meille isille ja vanhemmille kuuliaisia, ottavat varteen neuvomme ja tulevat kysymään neuvoja meiltä. Onnea ja siunausta teille, isät! R.L.